Sisimiuni illoqarfitoqaq
Illut nunasiaataanerup nalaaneersut illoqarfitoqqap malunnaatiginerpaavai. Nunatsinni illoqarfiit allat assigalugit Sisimiuni ikuallannersuaqartarsimanngilaq. Tamanna pissutigalugu pisortat illuutaat nunasiaataanerup nalaaneersut ulloq manna tikillugu atasinnaasimapput. Taakku amerlanersaat Sisimiuni Katersugaasivimmit pigineqarput.
		Niuertup Illorsua (B-23). Illu taanna 1840-mi sanaajuvoq. Tassani Sisimiuni Katersugaasivik inissisimavoq. Ini qulaaniittoq saqqummersitanut assigiinngitsunut atorneqartarpoq; ataani kioskeqarpoq, isernermi biletseerniarfeqarluni pulaartunut perusuersartarfeqarluni. Aamma allaffeqarpoq toqqorsiveqarlunilu.
Pisiniarfikoq (B-25) 1825-mi sananeqarsimavoq. 1830-kkunni nunasiaateqarnerup sakkortusarneqarnera illup taassuma sananeqarneratigut malunnarsisinneqarsimavoq. Maannakkut Katersugaasivimmit pigineqarpoq, saqqummersitsinernullu assigiinngitsunut toqqorsivinullu atorneqartarluni.
		Illorsuakoq (B32) Sisimiuni illut pisoqaanersaraat. 1755-mi Norgemi napparneqaqqaarsimavoq, ingutserneqariarlunili Nunatsinnukaanneqarpoq. 1756-mi Sisimiuniit 40 km-erinit avannarpasinnerusumi nunasiaatip Holsteinsborgip inissinneqaqqaarfiani Ukiivimmi nappaqqinneqarpoq. 1764-mi maannakkut inissisimaffianut nuunneqarpoq. Katersugaasivimmit pigineqarpoq, ataavartunillu saqqummersitsinernut toqqorsivinnullu atorneqartarluni.
Niuertussap illua (B-40) Taanna illunnguaq 1783-imeersorineqartarpoq, sukumiinerusumilli ilisimasaqarfigineqanngilaq. Najugaqarfittut atorneqarsimagaluarpoq. Katersugaasiviup illuutigaa, toqqorsivittullu atorneqartarpoq.
		Agguarfissuaq (B-44) 1844-mi napparneqarpoq. Quersuarujussuaq taanna ukiukkut umiarsuit pajuttut tikissaaraangata nunasiaatillit atorfillillu europamiut pisariaqartitaannik immerneqartarsimavoq. Illu katersugaasivimmik pigineqarpoq, katersugaatillu ilarpassui tassaniitinneqarput.
Saffiorfikoq (B-54) Illup pisoqaanersaa 1845-meersuuvoq. Tamatuma kingorna arlaleriarluni allineqartarsimavoq. Nappaja qanga pingaartorujussuarmik suliaqartarsimavoq, tassa nappartat orsumik aalisakkanillu Europamut ingerlatassanik imallit soqqartaliuuttarsimagamigit. Illu katersugaasiviup pigaa sannavittullu atorlugu.
		Palasip illua (B-113) Maanna Sisimiut mittarfiata eqqaani Asummiuni 1759-mi napparneqaqqaarsimagaluarpoq, 1767-mili maanna inissisimaffimminut nuunneqarpoq. Ajoqersuiartortitat 1900-kkut qiteqqunneri tikillugit tassani najugaqartarsimapput. Tamatuma kingorna meqqeriviusimavoq, maannakkullu takornariartitsiviup allaffeqarfigaa.
Illu issumik sanaaq (B-1485) 1900-kkut aallartinneranni kalaallit illuat assilillugu sanaajuvoq. Katersugaasivimmik pigineqarpoq, taamaanikkullu illup iluani pisattaasimasunik allanillu pisatsersorneqarsimavoq. Silataaniipput tupi ameq, qaannanut ikaat qaannallu ujaqqat pinnguarineqarsinnaasut		.
Webmaster Sisimiut Museum 26 oktober, 2009